Mestarikurssi

Kenestä tulee mestari?

Kaikille opettajille sana mestarikurssi on tuttu ja he ovat osallistuneet kursseille. Osa oppilaista on myös ehtinyt jo osallistumaan mestarikursseille joko kuunteluoppilaana tai soittamalla.

Huilisteilla oli mahdollisuus osallistua mestarikurssille Joensuussa viime viikolla. Mietin pitkään, miten kerron oppilaille ja vanhemmille, mitä mestarikurssi tarkoittaa.

Minusta mestarikurssi on konsertin ja soittotunnin hieno yhdistelmä. Alussa oppilas soittaa valitsemansa kappaleen ja esityksen jälkeen mestarikurssin opettaja kertoo hänelle vinkkejä liittyen kappaleeseen. Yleisössä on kuuntelemassa toisia huilisteja ja säestäjä on avustamassa paikalla koko ajan. Aika jota opetukseen käytetään on n. 30 min yhtä oppilasta kohden.

Oppilailla, jotka osallistuvat kurssille kuunteluoppilaina, on mahdollisuus oppia paljon uusia asioita. Osa kappaleista voi olla uusia ja niitä olisi mukava päästä itse kokeilemaan. Kun mestarikurssin opettaja antaa vinkkejä, saattaa kuuntelemaan saapunut oppilas oivaltaa, että tuota minäkin haluan kokeilla.

Joskus kurssille osallistuminen saattaa muuttaa elämää radikaalisti.

Minun mieleenpainuvin mestarikurssini oli Joensuussa, jonne keväällä 18 vuotta sitten saapui opettaja Belgiasta. Berten D’Hollander opetti meitä usean päivän ajan ja kurssi oli hyvin intensiivinen. Kun kurssi alkoi olla lopuillaan, Berten ehdotti, että tulisin hänen oppilaakseen Erasmus-vaihdon kautta. Koska hakuaika oli päättymässä, minulla oli yksi ilta aikaa miettiä asiaa.

Niin vaan samana syksynä suuntasin huilulaukun ja nuottien kanssa Belgiaan, maahan jossa en ollut ikinä ennen käynyt, ja vietin siellä yhden lukuvuoden.

Mitä meidän musiikkiopiston huilistit oppivat mestarikurssilla? Siitä seuraavalla kerralla.

Mari, huilunsoiton opettaja

Kuvat:
Inka Kuisma Petri Alangon mestarikurssilla marraskuussa 2016. Kuisma on jatkanut opintojaan Joensuun konservatoriolla valmistuttuaan Keski-Karjalan musiikkiopistosta.
Eerika Perkkiö Johanna Kärkkäisen mestarikurssilla helmikuussa 2018.

Musiikin viemää

Kuva: Arvinsalmen lossi – osa opettajista kulkee töihin lossin kautta

Töihin ajaessani havahduin taas katsomaan, miten kaunis Kuorinka on. Kyseinen suosittu uimaranta on työmatkani varrella joka maanantai, kun ajan Outokummusta Ylämyllylle. Siitä on tullut ehdoton suosikkini näiden vuosien aikana, kaikkina vuodenaikoina. Välillä ihastelen auringonpaistetta kirpeänä pakkaspäivänä, tänä syksynä ruska on hurmannut väriloistollaan.

Musiikkiopistomme on hyvin erityislaatuinen. Meillä opettajat ajavat sinne, missä oppilaat ovat. Useimmin menemme kouluille, jossa oppilaat lopettelevat omaa koulupäiväänsä. On erityisen hieno ajatus, että tämä järjestely helpottaa monien oppilaiden soittoharrastusta.

Opettajillamme ei ole omaa opetusluokkaa vaan opetamme koululuokissa. Mistä luokan tunnelma sitten koostuu? Opettajan nuoteista, omasta soittimesta tai soittimista sekä musiikin tuomasta tunnelmasta. Kun oppilailta on tiedusteltu, millainen sinun soittotunneilla ollut luokkasi oli, monikaan ei muista millaiset verhot siellä oli tai mikä oli seinien väri. Oppilaille jää tunneista mieleen paljon muuta kuin luokkatila. Johonkin kappaleeseen saattaa sisältyä onnistumisen iloa vielä vuosien jälkeen, toiseen kappaleeseen sisältyy jokin surullinen muisto. Opettajan läsnäolo, kannustavat sanat ja yhteiset hetket, ne asiat moni muistaa vuosienkin jälkeen.

Mutta se autolla ajaminen. Opettajamme viettävät autoissa paljon aikaa ajaessaan eri opetuspisteille. Osa kuuntelee äänikirjoja tai tutustuu uusiin kappaleisiin niitä kuuntelemalla, myös mielenkiintoisia Podcasteja tulee koko ajan lisää. Välillä pelkkä auton tasainen hurina riittää.

Mikä on ollut minulle mieleenpainuvin hetki? Kun kerran kotiin ajaessa autonmittari näytti -36.

Turvallista talven odotusta!

Mari, huilunsoiton opettaja

Musiikki pelasti minut urheilulta

Musiikkiopiston opettajien liikuntaharrastuksiin kuuluvat mm. jooga, ulkoilu luonnossa sekä kuntosali. Yhdessä lankuttamisessa on tunnelmaa!

Otsikon tekstillä olevia T-paitoja näkyi paljon vielä 90-luvulla musiikinharrastajilla. Ajateltiin, ettei tarvitse liikkua vaan voi keskittyä pelkästään soittamiseen. Ehkä sen ajan opettajat eivät osanneet aina ohjeistaa oppilaitaan liikkumaan tai ajateltiin, ettei se sovi soittajille.

Onneksi tämä on jo aikoja sitten todettu täysin vääräksi. Liikkumisesta on pelkästään hyötyä omassa soittamisessa. Nykyään monilla musiikkia harrastavilla on jokin liikunnallinen harrastus tai he liikkuvat muuten vapaa-ajalla mielellään.

Myös meidän musiikkiopiston opettajista jokainen on löytänyt oman mieluisan tavan liikkua. Se auttaa jaksamaan opetustyössä, pitkiä automatkoja ajaessa ja harjoitellessa.

Itse pyrin kannustamaan oppilaita liikkumaan omalla esimerkilläni.

Tämä poikkeuksellinen kevät mahdollisti osallistumaan erilaisille ryhmäliikuntatunneille omassa kodissa. Olen saanut tehdä pilatesta, joogaa ja lattaritansseja hyvien ohjaajien tunneilla.

Huilunsoitossa tarvitaan hyvää hengitystä ja se on mahdollista saavuttaa liikkumalla. Kun ennen soittamista tekee pienen kävelylenkin, kulkee ilma soittimessa paremmin. Lihasten lämpenemisestä on apua kaikissa muissakin soittimissa. Sormet liikkuvat nopeammin ja hartioissa on ihana lämpö.

Pienikin liikunnallinen hetki riittää ja hyvä yleiskunto lisää vastustuskykyä.

Liikunnallista talven odotusta ja pysytään terveenä!

Mari, huilunsoiton opettaja

Uusi normaali

Korona on mullistanut puolen vuoden aikana elämää monella eri tavalla. Välillä tuntuu, että tiettyjä asioita pitää uutena normaalina ja ne alkavat sujua uudella tavalla. Miten ennen aina tehtiin, on pikku hiljaa jo unohtunut tai sitä ei ajattele ainoana oikeana tapana toimia.

Osallistuin viikonloppuna etänä huilunsoiton opettaja Annika Gummerus-Putkisen järjestämään improvisointikoulutukseen. Lauantain viiden tunnin koulutus oli ensimmäinen, yhteensä koulutusta on neljänä lauantaina.

Jo ensimmäinen päivä oli mielenkiintoinen ja sain uusia vinkkejä sekä omaan soittoon että opettamiseen. Aika meni nopeasti.

Sain herätä lauantaina kotona, juoda aamukahvini ja mennä sen jälkeen alakerran työhuoneeseen koneen ääreen. Aikaisemmin olisin tietysti matkustanut Helsinkiin ja osallistunut koulutukseen Pop/jazz konservatoriolla.

Luulen, että vielä vuosi sitten olisi tuntunut oudolta opiskella ruudun äärellä, mutta nyt koin olevani täysillä mukana. Annika opetti osaa kurssilaisia Helsingissä ja noin puolet osallistui mukaan Zoom-sovelluksen kautta. Kaikki pääsivät osallistumaan keskusteluun ja soittoon. Etänä mukana olleet otettiin hyvin juttuihin mukaan ja mielipiteiden jakaminen onnistui hyvin yhdessä.

Mitä kaikkea pääsin lauantaina soittamaan: ihastuttavaa lattarirytmiä Amor amor sekä Herbie Hancocin Cantaloupe island. Lisäksi soitimme myös Peukaloisen retket ja Bizetin Menuettia. Monipuolisia kappaleita ja hyviä harjoituksia, joita aion nyt harjoitella yksin ja oppilaiden kanssa.

Jos innostuit improvisaatiosta, laita vaan YouTubesta soimaan joku hyvä taustanauha (hakusanaksi vaikkapa: F major backing track) ja ala soittamaan sen mukana. Hyvää harjoitusta meille kaikille ja todella hauskaa!

Mari, huilunsoiton opettaja

Tempo tempaisee mukaansa

Keski-Karjalan musiikkiopiston uusi Tempo-orkesteri käynnistyi pitkän lämmittelyvaiheen jälkeen lopulta syyskuussa 2020. Hankkeen sydämeksi valikoitui Polvijärven kirkonkylän koulu, jossa uudet viulistit ja sellistit ovat päässeet vauhtiin – jo muutaman yhteisen harjoitustapahtuman jälkeen soitinten kaikki kielet olivat käytössä. Kymmenkunta uutta alakouluikäistä lasta on saanut Tempo-orkesterin kautta uuden kosketuksen musiikin tekemiseen. Lähtökohta soittamiseen on Tempo-orkesterissa yhdessäsoitto, toisin kuin tavanomaisessa musiikkiopistopedagogiikassa, jossa henkilökohtainen valmennus painottuu etenkin opintojen alussa.

Tempo-orkesteri pohjautuu alunperin venezuelalaiseen El Sistema-metodiin, jossa oppilaat valitsevat soittimensa orkesterisoittimista, ja saavat alun soittamiseen orkesterissa yhdessä, tasapuolisesti, mutta soitinten omat profiilipiirteet huomioiden. Lähestymistavan etuna on osallistujien sitoutuminen tekemiseen yhteisenä hankkeena; tähtäimessä on esiintymään pääseminen jo ensiharjoituksesta alkaen. Toisaalta esiintymistä jännittävälle ajatus porukalla esiintymisestä on varmasti ajatuksena sooloesiintymistä kevyempi.

Keski-Karjalan musiikkiopiston opettajat Einari Kärnä ja Pertti Leinonen sekä rehtori kävivät tutustumassa helmikuussa 2020 Tempo-toimintaa jo kymmenen vuotta toteuttaneeseen hankkeeseen Vantaalla. Perustaja Jarmo Ahvenaiselle myönnettiin Vantaan kaupungin kulttuuripalkinto ansioistaan hankkeen puolesta. Myös Keski-Karjalan musiikkiopiston hankkeessa tavoitellaan näkyviä tuloksia; lasten ja nuorten toimintaa koulupäivän välittömään yhteyteen, koulun myötävaikutuksella. Erityisen tärkeää on tavoittaa niitä perheitä, joille musiikkiopisto ei olisi itsestäänselvä valinta.

Tempo-orkesteritoimintaa toteutetaan Polvijärvellä kirkonkylän ja Sotkuman koulujen yhteydessä. Oppilaat valitsivat mieleisensä jousisoittimen kokeilemalla viulua, alttoviulua ja selloa. Soittimet hankkeeseen hankittiin jo keväällä, mutta kokeilukerran jälkeen alkanut korona-epidemia pakotti juuri käyntiin alkaneen hankkeen hetkellisesti jäihin. Muu musiikkiopiston toiminta jatkui etäopetuksena, mutta yhteissoittoon painottunutta alkeisjousisoitinopetusta ei etäopetuksen pystytty järjestämään. Elokuussa toimintaan liitettiin kirkonkylän koulu, ja syyskuun alusta alkaen kymmenkunta alakoululaista on saanut jousisoittamiseen hyvän startin. Yhteissoittotunnin (60 min) lisäksi jokainen oppilas saa oman vartin mittaisen tuokionsa henkilökohtaista opetusta sekä soitinlainan. Harrastus on täysin maksuton vuodenvaihteeseen saakka. Sen jälkeen oppilaat jatkavat hankkeessa joko musiikkiopistolaisena tai vapaaoppilaana. Musiikkiopisto mahdollistaa maksuvapautuksen pienituloiselle perheelle hakemuksesta.

Susanna Ertolahti-Mertanen, rehtori

Tuubahaaste: kaksi viikkoa!

Meillä musiikkiharrastuksen voi aloittaa myös aikuisena! Koti-Karjalaisen toimittaja Mervi Venäläinen pääsi tuuban soiton saloihin opettajamme Ville Karjalaisen johdolla. Ensimmäisellä tunnilla Mervi sai mm. ”puolet äänistä osumaan kohdilleen Makkaralaulussa”. Mitähän seuraavalla tunnilla tapahtuukaan?

Toimittaja testaa:
”Mitä opin vaskipuhaltimesta kahdessa viikossa? Jakso 1. Keski-Karjalan musiikkiopistossa opettava Ville Karjalainen toimii soitonopettajanani kahden soittotunnin verran. Soittimeksi minulle valikoitui vaskipuhallinperheen matalaäänisin jäsen, tuuba. Olen soittanut muutaman vuoden ajan klarinettia kolmisenkymmentä vuotta sitten, ja pojan alakouluaikoina sain äänen ulos hänen nokkahuilustaan. Nuottien lukeminen on rajoittunut yksittäisiin laulutreeneihin välivuosina. Lähtökohdat siis eivät ole kovinkaan hyvät oppimaan taitavaksi tuubistiksi elämäni, saati kahden viikon, aikana.

Ensimmäisen soittotunnin saldo: Puhallustekniikkaa harjoiteltiin puhaltamalla ilmapalloon ja pelkkään tuuban suukappaleeseen. Helppoa. Mutta kun suukappale yhdistettiin soittimeen, ei enää niin helppoa ollutkaan. Ääni kyllä tuli ulos, mutta ei ihan toivotunlaisena. Tekniikan harjoitteluun joutuu oikeasti panostamaan. Tuubassa on vain neljä venttiiliä, joten eri äänien muodostumiseen vaikutetaan juuri puhallustekniikalla. Hankalaa. Sain kuitenkin asteikon soitettua läpi, ja puolet äänistä osumaan kohdilleen Makkaralaulussa. Kotiläksyksi sain hengitysharjoitukset, puhallustekniikkaharjoitukset sekä asteikkojen ja Makkaralaulun harjoittelua. Perhe varmaan tästä kovasti ilahtuu. Kerron Koti-Karjalan Facebookissa harjoittelun etenemisestä. Juttu tulee aikanaan myös printtiin. Katsotaan, josko joku muukin innostuisi vielä aikuisena aloittamaan soittoharrastuksen. Mataliin puhaltimiin olisi paikka myös orkesterissa, vinkvink 😊

Mervi

Suloinen Sotkuma

Kuvat: Aurinkoinen syyspäivä Sotkumassa / Opetus tapahtuu tutuissa ympäristöissä – opetusluokkina toimivat oppilaiden omien koulujen tilat.

Saavun Sotkumaan opettamaan tiistaisin vajaan 40 km päästä kotoani Outokummusta. Tänä syksynä jokainen opetuspäivä on ollut erityisen suuri ilonaihe. Olen iloinnut oppilaiden näkemisestä kasvotusten kevään etäopetuksen jälkeen.

Sää on ollut lämmin ja aurinkoinen. Lämpömittari näytti tänään parkkipaikalla +17.

Tänään puhuimme jokaisen oppilaan kanssa harjoittelusta.

Kerroin heille, miten muutama vuosi sitten minun oppilaani tiedusteli uuden huilistin nopeaa edistymistä. Se sai minut pohtimaan asiaa tarkemmin ja näihin lukemiin olen palannut monta kertaa oppilaiden kanssa.

Jos toinen oppilas soittaa kerran viikossa yhden kerran, soittaa hän yhden kuukauden aikana neljä kertaa.

Vastaavasti toinen soittaja soittaa neljä kertaa viikossa, eli soittaa saman määrän jo yhden viikon aikana.

Useamman oppilaan kanssa olemme miettineet, miten nämä soittokerrat kertaantuvat. Kun toinen soittaa syyskuun aikana jo 16 kertaa, ei toinen ehdi kerran viikossa soittamalla soittamaan kuin 13 kertaa ennen joulua. Entäpä toinen oppilas? Hänelle soittokertoja tulee ennen joulua huima määrä!

Soitonoppimiseen tarvitaan useita toistoja, säännöllistä harjoittelua ja intoa. Viikot eivät ole samanlaisia ja välillä soittokertoja tulee useita melkein huomaamatta, joskus soittaminen jää arjen muiden kiireiden keskellä.

Musiikintäyteistä syksyä, huilunsoiton opettaja Mari

Varautuminen epidemiatilanteessa

(Päivitetty 30.9.2021, päivitykset tummennettu)

Opetus toteutetaan toistaiseksi tämän hetkisten tietojen valossa normaalissa lähiopetuksessa. Toteutamme kaikissa toimipisteissämme tarkkoja menetelmiä epidemian hillitsemiseksi ja turvallisuuden takaamiseksi. Seuraamme viranomaisten tiedotusta asiasta päivittäin, ja tiedotamme oppilaita ja henkilökuntaamme välittömästi, mikäli opetuksen järjestämiseen tai toimintaan kohdistuu muutoksia.

Etäopetusta hyödynnetään opetusmuotona aina tarvittaessa matalalla kynnyksellä. Siirtymästä oppilaitostasolla yksinomaiseen etäopetukseen tiedotetaan perheitä ja henkilökuntaa viipymättä. Toivomme, että voitte kodeissa jo nyt tehdä valmisteluita sen varalle. Opettajalta saa myös vinkkejä etäilyyn tarvittaviin toimenpiteisiin tai hankintoihin, tosin oppilaan osalta jo pelkällä älypuhelimella opetustunnin pystyy jo toteuttamaan.

MUSIIKKIOPISTON KOKOONTUMISRAJOITUKSET MUUTTUVAT 1.10.2021 ALKAEN

Tilaisuuksissamme ei ole enää kokoontumisrajoituksia. Pyydämme kuitenkin seuraamaan valtakunnallista maskisuositusta. Opetuspisteisiin ja konsertteihin saa tulla ainoastaan hyvävointisena.

YLEISÖN JA ESIINTYJIEN MASKIT

Maskisuositus jatkuu edelleen, ja maskia edellytetään kaikilta 12 vuotta täyttäneiltä, ja suositellaan sitä nuoremmillekin. Poikkeuksen tekevät puhaltajat ja laulajat, joiden osalta riittävistä turvaväleistä on huolehdittava kaikissa tilanteissa. Myös puhaltajien ja laulajien tulee käyttää maskia esiintymistä edeltävissä ja sekä sen jälkeen tiloissa liikkuessaan. Mikäli tuntee vähäisiäkään hengitystieoireita tai huonovointisuutta, ei musiikkiopiston opetus- tai esiintymistiloihin saa tulla lainkaan. Hyvään käsihygieniaan kiinnitetään edelleen tiivistä huomiota. Jokaista opetustuntia ja esiintymistilaisuutta edeltää käsien saippuapesu, jota tehostetaan opettajilta tai opetustiloista saatavalla käsidesillä. Kasvojen pyyhkimistä käsillä tulee pesun jälkeen vältellä.


• Ennen jokaiselle opetustunnille, yhtyetunnille, kuoroon, jne. osallistumista tulee jokaisen pestä kädet saippualla huolellisesti. Pyrimme siihen, että käsihygienia on hyvällä tasolla jo ennen opetukseen osallistumista. Käsidesiä toimitetaan jo kauden alussa opettajille sekä musiikkiopiston omiin hallinnoimiin opetuspisteisiin. Kasvoihin koskemista tulee välttää käsien puhdistamisen jälkeen. Pidämme ensisijaisena käsien huolellista pesemistä, jota desinfioinnilla tehostetaan.

• Soitinten puhtaanapidosta opastaa oma opettaja. Soitinten eri materiaalit eivät välttämättä kestä desinfiointikemikaaleja vaurioitumatta. Puhallinsoittimia ei saa antaa muiden henkilöiden käyttöön. Käyttöön annettavat musiikkiopiston vuokrasoittimet puhdistetaan musiikkiopistolla ennen ensimmäistä lainajaksoa. Suosittelemme sen puhdistamista joka tapauksessa uudelleen ennen ensimmäistä käyttökertaa soitonopettajan antaman ohjeistuksen mukaisesti.

• Kaikissa yhteissoittoryhmissä, kuoroissa, bändeissä, orkestereissa, jne. huolehditaan opettajan johdolla riittävistä turvaväleistä sekä muista toimintaan liittyvistä huomioista.

• Noudatamme opetustiloissamme valtakunnallista maskisuositusta. Tästä poikkeuksen tekee puhallinopetus sekä yksinlauluopetus, jossa puolestaan toteutetaan tavanomaista kattavammat turvavälit. Mikäli opetuksen yhteydessä lähietäisyydellä käydään (esimerkiksi nuottien tai tablettikoneen näytön vuoksi), tulee sekä opettajalla että 12 vuotta täyttäneellä oppilaalla olla maski nenän ja suun päällä.

• Musiikkiopiston hallinnoimissa omissa toimipisteissä (Tohmajärvi ja Rääkkylä) on lisätty puhtaanapitoa. On silti kannattavaa, että tiloissa ei kosketella pintoja, ovenkahvoja, jne. tarpeettomasti.

• Mikäli oppilas ei koe vointiaan täysin terveeksi, kuuluu ehdottomaan riskiryhmään tai on karanteenissa, ei opetukseen saa osallistua. Oman opettajan kanssa tulee keskustella mahdollisuudesta yksittäisen etäopetustunnin järjestämiseksi. Opettajia ohjeistetaan asiasta tarkemmin. Yhtä opetuskertaa useammasta etäopetustoiveesta tulee jättää hakemus rehtorille osoitteeseen susanna.ertolahti(at)tohmajarvi.fi. Musiikkiopisto on varautunut isoilla hankintapanostuksilla opettajien etäopetuksen käynnistämiseen tarvittaessa.

Näillä perusvarotoimilla pystymme vähentämään kaikkien yleisimpienkin tartuntatautien leviämistä.

Muskareista
Lähiopetuksessa olevat muskarilaiset voivat esim. flunssassa tai muuten lähiopetukseen estyneenä osallistua myös etämuskariin. Näin takaamme kaikille mahdollisimman turvalliset muskarihetket. Etäopetukseen saa osallistua, vaikka olisi osallistunut jo viikon lähiopetukseen. Opettaja lähettää linkin etämuskarilähetykseen kaikkien ryhmien oppilaille. Linkki on tarkoitettu ainoastaan Keski-Karjalan musiikkiopiston oppilaiden käyttöön, eikä sitä saa välittää kenellekään edelleen.