18.10.2024, Netta Ohtonen

Enpä olisi uskonut, että yhden tunnin aikana voi oppia niin paljon uutta ihmisaivoista ilman, että anti tuntuu liian vaikeaselkoiselta tai tieteellis-teoreettiselta. Mutta tässä sitä nyt ollaan – into piukeana aiheesta kirjoittamassa.

Lokakuun alussa saimme hienon mahdollisuuden osallistua aivotutkija ja professori Minna Huotilaisen ”Aivot taidekasvatuksessa” -webinaariin. Webinaarissa käsiteltiin hyvin ymmärrettävästi ja käytännönläheisesti sitä, mitä musiikin ja taiteen harrastaminen on aivojen näkökulmasta.

Mielestäni tämän webinaarin sisältöön kaikkien – aina musiikkipedagogeista varhaiskasvattajiin, pienten lasten vanhempiin ja omaksi iloksi lauleskeleviin – tulisi tutustua. Ainakin itselleni, joka on juuri tätä auton ratissa kaukaa nuotin vierestä laulavaa tyyppiä, luento oli äärimmäisen antoisa. Näin ollen jaan suurella ilolla nämä ahaa-elämykset myös eteenpäin.

Teksti pohjautuu sekä Minna Huotilaisen että hänen siteeraamiensa tutkijoiden tutkimuksiin sekä omiin pohdintoihini.

Musiikin merkitys alkaa jo kohdussa

Olen monesti kuullut sanottavan, että esimerkiksi kovaääninen lemmikki perheessä voi vaikuttaa syntymättömän lapsen äänensietokykyyn. Tämän (totuusperästään epävarman) tiedonmurusen valossa on sinänsä täysin ymmärrettävää, että myös musiikilla on vaikutusta syntymättömään lapseen.

Huotilainen toteaa tutkittaneen, että musiikki vaikuttaa syntymättömään lapseen raskauden viimeisen kolmanneksen aikana. Eräässä tutkimuksessa vauvoille soitettiin ensimmäistä kertaa samaa kappaletta, jota heidän äidilleen oli soitettu tämän ollessa vielä raskaana. Yksittäinen sävelen muutos aiheutti vauvan aivovasteessa merkkejä. Musiikillisen oppimisen voidaan siis sanoa olevan niin voimakasta, että sen merkitys alkaa jo kohdussa.

Ota ilo irti siitä, kun joku nauttii laulamisestasi!

Laulaen ”hyssyttely” on vakiintunut vauvanhoitamisen väline kaikissa kulttuureissa. Myös sen tehokkuus perustuu aivoihin – laulun säännöllinen ja selkeä rytmi on tutkitusti vauvoille miellyttävää ja stressitasoja laskevaa kuultavaa.

Muistathan myös, ettei vauvasi ole Simon Cowell-tason kriitikko laulutaidoillesi. Sinun ei siis tarvitse olla erityisen lahjakas musikaalisesti, jotta voisit lauleskella lapsellesi. Tee se silti, sillä usko tai älä – se on hänelle suuri palvelus!

Oma äitini oli 70-luvulla heikon laulutaitonsa vuoksi ainoa luokkansa lapsista, jota ei hyväksytty musiikkiluokalle. Silti hänen sulosäveleitään kuunnelleena olen kehittynyt omasta mielestäni verrattain taitavaksi kielentuotannossa. Lienen siis elävä esimerkki siitä, että kuka tahansa voi laulaa lapselleen ja tehdä heistä kielellisesti lahjakkaita.

Vai mistähän tämä aikuisiän korkea stressitaso johtuu…

Laulamisesta ja musiikista on tutkitusti suuri hyöty kielenkehitykselle

Laulaminen ei pelkästään rauhoita ja laske stressitasoja hetkellisesti, vaan sillä on myös pitkäaikaisia hyötyjä lapsen kehitykselle. Laulun on havaittu tukevan esimerkiksi ennenaikaisesti syntyneiden vauvojen kuulojärjestelmän kehitystä. Kenguruhoidossa vauva paitsi kuulee, myös tuntee laulun.

Huotilaisen mukaan onkin olennaista, että kaikenikäiset lapset pääsevät ympäristöihin, joissa lauletaan paljon. Hän toteaakin, että muskari ei ole vain harrastus, vaan monipuolinen harjoitus, joka demokratisoi oppimista ja tukee erityisesti lapsia, joilla on haasteita kuulojärjestelmän kehityksessä.

Musiikki yleisesti tukee myös äidinkielen kehitystä, sillä se auttaa äänteiden, äänenpainojen ja tavujen erottelussa. Tämä ei rajoitu vain varhaislapsuuteen: musiikilla on tärkeä rooli lukutaidon oivaltamisen jälkeen, kun seuraava haaste on tehdä lukemisesta sujuvaa. Musiikin onkin katsottu hyödyttävän myös lukivaikeuksista kärsiviä lapsia.

Vaikka toisin voitaisiin luulla, niin lapset, joilla on erilaisia kuulovammoja, voivat hyötyä musiikista erityisen paljon. Musiikin ja tanssin harrastaminen on heille haasteellisempaa, mutta sitäkin hyödyllisempää. Suosittelen aihepiiristä kiinnostuneita tutustumaan Lindforsin säätiön sivuihin!

Samaistuttavan henkilön seuraaminen tehostaa oppimista

Viestijänä sitä löytää itsensä tutkimasta jos jonkinlaisia tiedonlähteitä, tällä kertaa Duodecim-lehden peilisolujärjestelmästä kertovaa artikkelia. Vaikka levottoman mieleni tekisi sukeltaa Frontoparietaalisiin liikeaivokuoriverkostoihin syvemmin ja karata kauas punaisesta langasta, niin en tee sitä. Älä siis säikähdä ja lopeta vielä lukemista, pliis!

Noniin, takaisin musiikkiin ja aivoihin. Lasten peilisolujärjestelmä on erityisen voimakas. Empatianeuroneiksikin kutsuttuihin peilisoluihin liittyvä oppiminen tapahtuu tehokkaasti havainnoimalla toisten osaamista. Peilisolut vaikuttavat aivoissamme siten, että toiminnan katsominen aktivoi samoja alueita kuin itse tekeminen.

Huotilainen nosti esiin, että peilisolujärjestelmä aktivoituu maksimaalisesti silloin, kun oppija saa seurata toisen samaistuttavan henkilön tekemistä. Tämä herättää kysymyksen: kuinka usein lapsi pääsee tilanteeseen, jossa hän näkee jonkun toisen tekevän juuri sitä, mitä hän itse on vasta opettelemassa?

Voidaankin todeta, että yhteissoitto ja konsertit ovat erityisen tehokkaita oppimisen menetelmiä. Kuluvan vuoden helmikuussa saimme todistaa opettajiemme ja oppilaidemme upeaa Aurinko ja Tuuli -musiikkinäytelmää. Yleisön joukossa seuratessani pieniä viulisteja esiintymässä kokeneempien soittajien edessä en hoksannutkaan, että tuo hetki saattoi olla heille oppimisen kannalta hyvin tärkeä.

Milloin viimeksi olet ollut passiivisen kuluttajan sijaan aktiivinen tuottaja?

Tämä itse itselleni esittämä kysymys aiheutti pienen piston sydämessä. Aivan liian usein iltaisin somesisältöjä selatessani ainoa aktiivinen tuottaminen on näytön scrollaaminen sormella.

Nykypäivän nopeita virikkeitä tarjoava ympäristö on omiaan haastamaan itse kunkin tarkkaavaisuutta. Edes omat 30-vuotiaat aivoni eivät nykypäivän mediasisältöjen luonteen vuoksi malta katsoa viittä minuuttia pidempää videota nopeuttamatta sitä. Voin siis vain kuvitella, miten haastavaa keskittyminen on lapsille, jotka kasvavat jatkuvien ärsykkeiden keskellä.

Musiikki- ja tanssiharrastuksesta onkin katsottu olevan hyötyä lapsen tarkkaavaisuustaidoille. Esimerkiksi kuorolaulaja joutuu jatkuvasti siirtämään tarkkaavaisuuttaan nuoteista sanoihin ja kuoronjohtajaan, kuitenkin ollen samalla itsekin aktiivisen tuottajan roolissa. Tarkkaavaisuutta haastaa tehokkaasti myös tarkkojen ajoitusten vaatimus. Esimerkiksi orkesterissa soitetaan täsmällisesti ja samanaikaisesti samat kohdat ja tanssikoreografiassa tehdään samat liikkeet.

Musiikki- ja tanssiharrastuksessa korostuukin lapsen rooli aktiivisena tuottajana. Voisi siis katsoa, että harrastaminen tuo nykypäivän runsasvirikkeiselle mediaympäristölle toivottua vastapainoa ja tekee passiivisesta kuluttajasta aktiivisen tuottajan.

Uskallan väittää, ettei sellainen siirtymä tekisi pahaa itse kullekaan tässä levottomassa yhteiskunnassa.

Taustamusiikki – hyödyllistä vai haitallista?

Ja kun kerran tarkkaavaisuuteen ja itsereflektion makuun päästiin… Olen juuri se tyyppi, jolla on kuulokkeet korvissa kaupassa, kokatessa, töissä, siivotessa – listan jatkaminen pidemmäksi hävettää jo hieman. Huomaan taustahälinän auttavan keskittymään etenkin tilanteissa, joissa tarvitsee luovuutta. Koenkin olevani malliesimerkki siitä, mitä Huotilainen kertoi ja mitä teille seuraavaksi kerron.

Taustamusiikista on joillekin hyötyä ja joillekin haittaa. On todettu, että taustamusiikki oppimisen aikana hyödyttää usein niitä, joilla ei ole taustaa musiikkiharrastuksista. Musiikkiharrastuksen kautta opitut taidot tarkkaavaisuuden säätelyssä voivat vähentää taustamusiikin tarvetta keskittymisessä. Sen sijaan, mikäli tarkkaavaisuuden säätelyssä on pulmia, taustamusiikista voi olla paljonkin apua.

Jep, tätäkin kirjoittaessa kuulokkeet korvissa voin täysin allekirjoittaa tämän.

Miten musiikkiharrastus saataisiin kaikkien ulottuville ja miksei se ole siellä jo?

Monesti ajatellaan, että musiikillinen oppiminen tapahtuu koulussa ja tarttuu lapselle itsestään. Valitettavasti tutkimukset osoittavat, että luokanopettajien musiikillinen osaaminen ja kiinnostus sen käyttämiseen opetuksessa ovat laskusuhdanteisia. Tämä on erityisen harmillista, kun otetaan huomioon musiikin merkittävät hyödyt mm. tarkkaavaisuustaitojen, äidinkielen hahmottamisen ja vieraiden kielten oppimisen tukena.

Siksi on hyvin tärkeää, että musiikkiharrastus saadaan jokaisen lapsen ulottuville. Meillä musiikkiopistoilla on mahdollisuus ja vastuu kantaa kortemme kekoon. Soitinesittelyt, kuorotoiminta, monipuoliset yhtyeet ja tanssiryhmät esimerkiksi koulujen tiloissa tuovat harrastuksen helposti lasten lähelle.

Aivotutkija Huotilaisen terveiset vanhemmille

Korostetaan vielä, että ennen astumistani musiikkiopistomaailmaan en tiennyt musiikista, saati sen opiskelusta paljoakaan. Liioittelematta väitänkin, että Huotilaisen luento jätti itseeni pysyvän jäljen. Se vakuutti minutkin siitä, että ihan varmasti uskallan seurata äitini esimerkkiä ja laulaa mahdollisille tuleville lapsilleni – rehellisen ylpeästi kaukaa nuotin vierestä.

Loppukaneetiksi haluan liittää tähän vielä kirjeen, jonka Minna Huotilainen halusi jaettavan jokaiselle perheelle.

Toivottavasti tämä pohdinta ja viimeistään Huotilaisen kirje herätti sinullekin ahaa-elämyksiä.

Ja hei, jos samaistut minuun ja pitkän tekstin lukeminen haastaa keskittymiskykyäsi, niin anna itsellesi taputukset – sinä teit sen!

Blogitekstin kirjoitti Keski-Karjalan musiikkiopiston viestintäasiantuntija Netta Ohtonen.

Webinaarin järjesti Itä-Suomen aluehallintovirasto yhteistyössä Keski-Karjalan musiikkiopiston rehtorin Susanna Ertolahti-Mertasen kanssa. #avikouluttaa

Webinaarissa mainitut tukimukset:

Hyde, K. ym. (2009) Musical Training Shapes Structural Brain Development. The Journal of Neuroscience, 29(10), 3019-3025.

Partanen E. ym. (2013) Prenatal Music Exposure Induces Long-Term Neural Effects. PLoS ONE 8(10): e78946.

Kostilainen, K. ym. (2012) Repeated Parental Singing During Kangaroo Care Improved Neural Processing of Speech Sound Changes in Preterm Infants at Term Age. Frontiers in Neuroscience, 11, 1-10.

Linnavalli, T. ym. (2018) Music Playschool Enhances Children’s Linguistic Skills, Scientific Reports, vol. 8, no. 1, 8767. 

Putkinen, V. ym. (2018) Neural Correlates of Enhanced Executive Functions: Is Less More? Annals of the New York Academy of Sciences, 1423(1), 117-125.

Torppa, R. ym. (2014) Interplay Between Singing and Cortical Processing of Music: A Longitudinal Study in Children With Cochlear Implants. Frontiers in Psychology.

Slater, J. ym. (2015) Music Training Improves Speech-in-Noise Perception: Longitudinal Evidence From a Community-Based Music Program. Behavioural Brain Research.

Putkinen, V. ym. (2013) Enhanced development of auditory change detection in musically trained school-aged children: a longitudinal event- related potential study. Dev. Sci. 

Kraus, N. ym. (2014) Music Enrichment Programs Improve the Neural Encoding of Speech in At-Risk Children. The Journal of Neuroscience.

Hyde, K. ym. (2009) Musical Training Shapes Structural Brain Development. The Journal of Neuroscience.

Jansson-Verkasalo, E. ym. (2010) Atypical Perceptual Narrowing in Prematurely Born Infants Is Associated with Compromised Language Acquisition at 2 Years of Age. BMC Neuroscience.